Uusien itsenäisten valtioiden ensimmäiset yhteydet ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Olosuhteet, joissa ensimmäisen maailmansodan lopussa itsenäiset valtiot Tšekkoslovakia ja Suomen tasavalta syntyivät, olivat niin erilaiset, että ne eivät automaattisesti johtaneet diplomaattisuhteiden solmimiseen. Hieman epäselvän ulkopoliittisen suuntautumisen ja siviilisodan jälkeisen sisäpoliittisen tilanteen vuoksi Suomi ei ollut alussa Tšekkoslovakian erityismielenkiinnon kohteena.

Aloite diplomaattisuhteiden solmimiseen tuli Suomen taholta. Suomen hallitus pyysi Suomen tasavallan tunnustamista de iure nootilla 31.12.1919 ja Tšekkoslovakia tunnusti Suomen 28.4.1920. Syyskuussa 1923 avattiin Helsingissä konsulaatti, jolla ei kuitenkaan ollut kaikkia diplomaattisia valtaoikeuksia. Sen päätehtävä oli keskinäisen kauppavaihdon edistäminen ja siksi ulkoasiainministeriön kansantalousosasto sai läpi oman ehdokkaansa Jan Hodekin, VII. luokan konsulin, entisen legioonalaisen, joka sodan jälkeen astui uuden Tšekkoslovakian valtion diplomaattipalveluun. Jan Hodek saapui Helsinkiin 1.8.1923 ja Suomen tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg myönsi hänelle eksekvatuurin jo 15.9.1923.

Maaliskuussa 1924 Suomen ulkoministeri pyysi eksekvatuurin myöntämistä varakonsulille Yrjö Soinille. Presidentti Tomáš G. Masaryk myönsi eksekvatuurin 5.3.1924 ja ensimmäinen Suomen edustusto Prahassa – Suomen tasavallan toimivaltainen konsulaatti – aloitti toimintansa.

Tsekkoslovakian diplomatian ensimmäiset askeleet Suomessa

Tšekkoslovakian Helsingin konsulaatin ensimmäinen päämaja sijaitsi kaupungin keskustassa osoitteessa Bulevardinkatu 28 B, josta edustusto muutti vuonna 1927 osoitteeseen Yrjönkatu 11 E.

Ensimmäinen Tsekkoslovakian konsulaatti Helsingissä sijaitsi osoitteessa
Bulevardinkatu 28 B.

Keskinäisen kaupan edistämisen ja konsulipalvelujen, kuten passien ja viisumien myöntämisen, lisäksi Tšekkoslovakian konsulaatti keskittyi myös yhteyksien solmimiseen Suomen julkisen ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Se pyrki myös mainostamaan Tšekkoslovakiaa, joka oli siihen aikaan suurelle osalle suomalaisia aika tuntematon maa.

Vuodesta 1927 Tsekkoslovakian edustusto sijaitsi tässä rakennuksessa
Yrjönkadulla.

Konsulaatti esim. teki aloitteen ja tuki Helsingin yliopiston professori Viljo Mansikan ”Tshekkoslovakia” -kirjan julkaisemista. Kirja kertoi suomalaisille maan historiasta, maantieteestä ja poliittisesta järjestelmästä sekä esim. presidentti Masarykista ja hänen panostuksestaan Suomen itsenäisyyteen.

Suhteiden kehitys sotien välisenä aikana

Keskinäisen kaupan ongelmana 20. luvun aikana oli etupäässä tuonnin ja viennin epätasapaino. Tšekkoslovakialaisten tuotteiden menestys Suomen markkinoilla oli kasvanut hyvin nopeasti ja Suomesta oli tullut tšekkoslovakialaisen tavaran kymmeneksi suurin ostaja, kun taas Suomi, joka siihen aikaan pystyi tarjoamaan etupäässä puunjalostusteollisuutensa tuotteita, oli jäänyt viennissään selvästi jälkeen.

Maaliskuussa 1927 allekirjoitettiin Helsingissä Suomen ja Tšekkoslovakian välinen kauppasopimus, joka mm. takasi määrätyn suomalaisen tavaran myynnin tšekkoslovakialaisille yrityksille, jotka sitten veivät sitä eteenpäin kolmansiin maihin. Vaikka Suomen vienti sen jälkeen lisääntyi huomattavasti, Tšekkoslovakian vienti ei kärsinyt suurempia tappioita ja sen volyymin kasvu jatkui 2. maailmansodan syttymiseen saakka.

Vuonna 1926 Suomessa perustettiin pääkonsulaatin virasto maan itäosaan, Viipurin kaupunkiin (nykyään Vyborg kuuluu Venäjän federaatioon). Tällä alueella oli jo kauppasuhteita Tšekkoslovakian kanssa, siellä sijaitsi kauppakeskuksia, joihin Tšekkoslovakia toimitti tavaraa, ja alueen teollisuus oli ylipäänsä korkealla tasolla. Lisäksi Viipuri oli strateginen paikka Venäjän yhteyksien ja yhteistyön kannalta.

Kauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vuonna 1927 solmittiin myös diplomaattisuhteet – vuodesta 1927 lähtien Helsingin konsulaatti oli korotettu lähetystöksi. Vuonna 1928 otettiin käyttöön viisumivapaus Tšekkoslovakian ja Suomen välillä.

Toisen maailmansodan aika 

Kun saksalaiset olivat miehittäneet Tšekinmaan, Suomen viranomaiset suhtautuvat kielteisesti Tšekkoslovakian edustuston toiminnan jatkumiseen, joten 15.3.1939 edustusto lopetettiin ja Tšekkoslovakian passit mitätöitiin.

Suhteiden ja yhteistyön uusiminen

Diplomaattisuhteet uusittiin Suomen aloitteesta vuonna 1946 ja Tšekkoslovakian lähetystö aloitti toimintansa Suomessa 30.6.1947. Virallisesti diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 8.5.1947. Vuonna 1959 Prahan ja Helsingin lähetystöt muutettiin suurlähetystöiksi.